Emolevyn elinkaari

- Emolevy on pitkäikäinen hankinta. Ei hinnan takia, vaan vaihtotyö on hankala. Piuhoja on paljon, prossun siirto vaatii piitahnaa, ja on riski että käyttöjärjestelmä pitää asentaa uudestaan. Usein ainakin ääni- ja ethernet-ajurit pitää asentaa uusiksi, jos emo vaihtuu.
- Käytä emoa 3-4 vuotta pääkoneena ja eläkevuodet kakkoskoneena. Yht 6-10v, siksi ei kannata ostaa käytettyä eikä vanhaa mallia! Tarkista piirisarjan tyyppi, tai jos löytyy USB 3.0 niin on riittävän uusi. Uusimmissa on jo USB 3.1.
- Valitse sellainen missä on uusin CPU-kanta. Se takaa sen, että emolevyllesi valmistetaan yhteensopivia prossuja vielä 2-4 vuotta. Tällä hetkellä uusin kanta on Intel LGA 1151 ja AMD:n AM4. Prossua tai muistia ei aina kannata päivittää samaan emolevyyn, mutta pakko jos hajoaa.
- 65 eurolla saa ihan ok emoja, mutta pitkäikäiseen hankintaan voi sijoittaa 80-120€. Kalliissa on kestävämmät kondensaattorit.
- Muistia voi lisätä jossakin vaiheessa ja emolevyn bios kannattaa päivittää. Muista että bioksen päivityksessä asetukset resetoituu. Kirjoita tärkeät arvot ylös ennen päivitystä. Esim jännitteet, taajuudet ja tuuletinsäädöt, jos olet muuttanut oletusarvoja.
- SLI tai Crossfire tukea ei tarvi olla. Integroitu näytönohjain on turha. Kaksi muistislottia riittää. Max muistimääräksi riittää 8 GB eli sen suhteen kaikki uudet emot käy, tosin 16 GB on suositeltava. Tällä hetkellä pitkäikäinen ja edullinen on emo, jossa on Intel B250 piirisarja. Se tukee 7.th sukupolven prossuja kuten Intelin Kaby Lake.
- Takuuaikoja kannattaa verrata !

CPU:n hankinta

- Jos haluat käyttää prossua 5 vuotta, niin investoi siihen 150-250€. Jos haluat päivittää sen uudempaan välillä, niin hinta saa olla satasen luokkaa.
- Katso että cpu sopii emolle. Oikea kanta ei varmista sopivuutta, pitää saada myös tarpeeksi sähköä. Emolevyn valmistajan www-sivuilla on yleensä CPU Support List
- Katso että myös virtalähteen teho riittää.

Joitain 64-bit prossuja
MalliTransistoreitaMax MHz
(ei turbo)
muistin-
hallinta
L2 cache
Intel Core i7-5820K2600M33004 on-die6 x 256kB
IBM Power84200M37208 off-die12 x 512kB
IBM Power98000M4000?12/24 x 512kB
Oracle Sparc T51500M36004 on-die16 x 128kB
AMD FX-95901200M47002 on-die4 x 2MB
AMD Opteron 6386 SE 32004 on-die
ARMv8 (iPhone 5s)
PS4 (AMD Jaguar)salainen 2 x 2MB

BIOS

Emolevyllä olevan biospiirin ainoa olennainen asia on koko. Se on tavallinen vaihdettava flash-muisti, jota nykyään luetaan ja kirjoitetaan SPI-väylällä. Ennen vuotta 2007 oli LPC-väylä. Mitä uudempi ja kalliimpi emo, sitä isompi on yleensä bios. Esimerkkejä:
Emolevy:
Asrock N68-S3 UCC 4 Mbit
Asrock 960GM/U3S3 FX 8 Mbit
Asrock 980DE3/U3S3 16 Mbit
Asrock 970 Extreme3 32 Mbit
Asrock Z97 Pro4 64 Mbit
Asrock Z97 OC Formula 2x64 Mbit (backup bios)
Gigabyte GA-Z97X-Gaming G1 2x128 Mbit (backup bios)

Lisätilaa on käytetty bioksen graafiseen käyttöliittymään ja monikielitukeen. Molemmat ovat täysin turhia. Itse asiassa haitallisia, koska kirjoitus menee todennäköisemmin pieleen isolla muistilla, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.
Backup bios on tällöin hyvä ominaisuus. Kirjoitus menee pieleen n. 5% todennäköisyydellä Windowsin alla, eli turhia päivityksiä ei kannata tehdä ellei ole varapiiriä. Kerran jouduin pyytämään varapiirin Asrockilta ja kirje tulikin muutaman päivän päästä Hollannista, ilmaiseksi.
Windowsin taustaohjelmat voi häiritä bioksen kirjoitusta, joten parempi välttää tätä tapaa ja päivittää bioksesta instant flashillä bootissa usb-tikulta.

Jos piiri on sekaisin eikä uutta saa, niin samankokoisen piirin voi polttaa toisella koneella, koneen ollessa käynnissä (hotflashing). Tämä on haastava ja vaarallinen toimenpide, mutta mahdollinen. Koon lisäksi pitää olla oikea jännite ja kirjoitustapa esim smbios 2.3.1. Turvallisinta jos kaverilta löytyy täsmälleen sama emolevy.
Pelkästään tuulettimen irrottaminen/kytkeminen voi rikkoa emolevyn. Bioksen vaihto on paljon vaarallisempaa. Siihen kirjoitetaan siis se kohdekoneen rom-image ja sitten kone sammutetaan, jotta vain yksi vaihto tarvii tehdä virrat päällä

Viime vuosina alkuperäinen 16-bit bios on korvattu EFI / UEFI:lla. Yli 8 Mb bios piirit on väkisinkin tätä systeemiä, koska vanhasta loppui tila kesken. UEFI tukee myös isompia levyjä ja on moderni, mutta ongelmiakin on, esim 64-bit boot loader ei osaa ladata 32-bit käyttistä ja toisinpäin.


RAM-muistit (Random access memory)

DDR3

- Osta kaksi 4GB muistikampaa. Jos ei heti ole varaa kahteen, niin hanki toinen myöhemmin. Tosin siitä ei hyödy ellei ole 64-bit käyttöjärjestelmä. Kannattaa päivittää sellaiseen. Jos vanha on 32-bit niin Windows-8:n 64-bit versio pitää asentaa dvd-levyltä, koska nettipäivitys laittaa kysymättä samabittisen kuin mitä oli.

- 1600 MHz nopeus on ihan sopiva CAS-9 viiveellä. Muistiohjain on nykyään prossun sisällä ja normaali nopeus on 1333 MHz. Kaikki tätä suuremmat kellot on ylikellotusnopeuksia (ns. XMP asetukset), ja benchmarkkien perusteella hyöty on aika olematon yli 1600 MHz, erityisesti suhteessa hintaan.

- Jos prossulla on vain vähän L2 ja L3 välimuistia, niin RAM-muistin nopeus korostuu. Normaalisti välimuistista löytyy 90% hakupyynnöistä.

- Jos kovalevy on vanha tai muuten vaan hidas (täynnä), niin RAM-muistin määrä korostuu, koska sitä käytetään tiedostojen ja levykirjanpidon välimuistina.

DDR4

Toistaiseksi liian kalliita suhteessa tehoon.

SSD (Solid state disk)

- SSD on samaa flash-muistia kuin usb-tikut ja kameran sd-kortti, mutta piirejä on rinnakkain, joten nopeus on 450-550 MB/sek luokkaa sekä luvussa että kirjoituksessa.

- SSD on hajaluvussa 10x nopeampi kuin kovalevy, mutta peräkkäisluvussa ero on ehkä 3-4x.

- SSD on kuitenkin 10x hitaampi kuin RAM. Tärkeimmät osat Windowssia on joka tapauksessa levyvälimuistissa. Windowsin asennus ssd:lle voi olla turhaa, jos kone on jatkuvasti päällä. Toisaalta Win vie vain 20-25 MB

- Hinta on samassa suhteessa kuin nopeus, eli SSD 1€/gigatavu. RAM 10€/GB ja kovalevy 0.1€/GB.

- Formatointi NTFS. exFAT on tehty nimenomaan flash-levyjä varten mutta NTFS on luotettavampi esim sähkökatkon jälkeen. Lisäksi exFAT ei oikein toimi ReadyBoostin kanssa jostain syystä.

- Windowsin käskyllä mklink /j voi linkittää hakemiston SSD-levylle, esim Battlefieldin Data-hakemisto.

- Windowsin pienten tiedostojen välimuisti (ReadyBoost) kannattaa aktivoida SSD:lle, esim 4-8 gigatavua.

- Nimi sfcache tulee sanasta SuperFetch, joka on Windowsin taustalla pyörivä prosessi, joka pitää kirjaa tiedostojen lukukerroista. ReadyBoost valitsee ne käytetyimmät pienet tiedostot, jotka ei ole SSD:llä kiinteästi. Niitähän olisi turha ottaa readyboostiin. Osa käyttötiedostoista on jo RAM levyvälimuistissa mutta sieltä ne voi kadota milloin vaan.

Page 3

Näytönohjaimen hankinta

- Jatkuva vaihtaminen on kallista, koska vanhaa ei välttämättä saa myytyä. Sijoita siksi vähintään 90€.
- Osta ajanmukainen kortti, eli vähintään Directx 11.0 tuki, jotta kaikki ohjelmat toimii jatkossakin. Käytetyistä tätä ei yleensä löydy.
- Tehoa on riittävästi, jos GPU:ssa on vähintään 750 miljoonaa transistoria. Kunnon pelikortissa yli 1500 milj.
- 28nm valmistustekniikka säästää sähköä joten on myös hiljaisempi hurisija. Käytetyistä tätä ei juuri koskaan löydy.
=> Käytetty on yleensä huono ostos, eikä sillä ole takuuta !

Tehokkaissa näytönohjaimissa on erilaisia lisävirtaliittimiä. Katso että on sopiva poweri tai löytyy haaroituskappaleet.
Huom AMD:n näytönohjain ei toimi 4k näyttöjen kanssa kunnolla. 30Hz ok, mutta 60Hz (siis display portin kautta) sekoilee.
Nykyinen HDMI (ver. 1.4) nopeus ei riitä 4k 60Hz. Siksi on tulossa HDMI 2.0. Mutta Display Port (DP) vauhti riittää, katso että liitin löytyy jos tarvit 4k näyttöä

Ylikellotus

Käytä rasitustestissä esim Cinebench R15

Lämmönsiirto

CPU 125W, GPU 200W, emolevy 40W, kovalevyt => 400 wattia hukkalämpöä.

Power on

Kun kone käynnistyy ja levyjä on useita, niin bios asetus määrää, että minkä levyn osiotaulukko luetaan. Sitä voi muuttaa bioksesta. Esim silloin kun aletaan asentamaan käyttöjärjestelmää DVD-levyltä tai USB-tikulta.

Uusi kovalevy ja osiotaulukon luonti

Joka levylle tehdään käyttöönotossa yksi osiotaulukko jonka tyypiksi voit valita MBR tai GPT. Käyttöjärjestelmä huomaa uuden levyn (yleensä) automaattisesti ja kysyy tätä, joskus homma tehdään käyttöjärjestelmää asennettaessa.
Windowsin DISKPART käskyillä homman voi tehdä jälkikäteen.
Kannattaa valita GPT, koska se on uusi ja hieno. Se osaa säilyttää esim varakopiota levyn osioinnista ja kovalevyn koko saa olla yli 2 TB.
Osiotaulukko kertoo että missä osioiden rajat menevät, eli nippu numeroita, mutta tässä vaiheessa yhtään osiota ei ole tehty, pelkästään osiotaulukko.

Osioiden luonti (=osiotaulukon täyttäminen)

Jos osiotaulukon tyypiksi on pantu MBR niin primääri osioita voi olla 1-4 kpl jos kyseessä kovalevy, mutta vain yksi jos usb-tikku. GPT:ssä 1-128. Yksi osio voidaan merkata boottaavaksi ja osioille voi antaa nimet ja levyasemakirjaimet. Myös USB-tikkua koskee samat.
Boottaavan osion ei tarvi olla "C-asema" eikä sen tarvi olla järjestyksessä kovalevyn ensimmäinen osio.

Yksinkertaisinta tietenkin jos levyjä on vain yksi ja siellä on vain yksi osio. Varmuuskopiointi, eheytys, virusskannaus ja kuntoskannaus (chkdsk) tosin kestävät ikuisuuden, kun osiossa on satoja gigatavuja tavaraa.
On yleistä että käyttöjärjestelmä on omassa osiossa ja loppulevy muuhun käyttöön. Se helpottaa käyttöjärjestelmän vaihtamista tai uudelleen asennusta. Käytännössä tämä ei toimi hyvin, koska käyttislevylle menee väkisinkin omaa dataa. Ja jos vaihtaa esim 32bit -> 64bit niin monet ohjelmat kannattaa asentaa uusiksi muutenkin.
Eri osioon voi laittaa täysin itsenäiset datakokonaisuudet kuten musiikkitiedostot, valokuvat, videot ja omat projektit. Ei edes pelejä, koska niilläkin yleensä on asetus- ja tilannetalletus tiedostoja käyttislevyllä.
Eli kovalevyn voisi jakaa esim kahteen yhtäsuureen osaan. Suurempi määrä johtaa suurempaan tyhjän tilan pirstoutumiseen. Kolme samankokoista osiota (esim C,D,E) antaa kyllä toisaalta näppärästi pelivaraa esim varmuuskopio imageiden käsittelyyn, jos pitää kolmannen osion (E) tyhjänä. Sinne voi "pudottaa" kopion C- tai D-osiosta.
Osioiden nimiä voi muutella jälkikäteen. Nimessä kannattaa mainita levyn merkki tai koko, jotta osaa irrottaa oikean levyn tarpeen tullen. Lisäksi voi mainita osion koon tai formatoinnin tyypin parilla merkillä.

Kun osio on luotu, niin sen voi alustaa eli formatoida. Levyä ei siis formatoida, vaan osiot.
Formatoinnissa "rakennetaan mappihyllyt suureen saliin" ja varastokirjanpito. Oikean mapin löytämisen lisäksi halutaan aina tietää että paljonko meillä on tyhjää tilaa, ja missä sitä on.
Formatoinnissa valitaan myös mappilaatikon koko. Jos haluat varastosta yhden tavun niin minimitoimitus on 2048, 4096, 8192, tai mitä nyt oletkaan valinnut.
Pika-alustuksessa osiolle ei tehdä kuntotarkastusta. Kuntotarkastuksessa luetaan sektoreita (ei kirjoiteta mitään) ja jos tarkistussumma ei täsmää niin sektori merkataan rikkinäiseksi.

Osiotaulukon muokkaaminen

Osioiden kokoa ei voi helposti pienentää jälkikäteen, koska alueella voi olla dataa. Jos dataa siirtää, niin muutokset pitää kertoa myös tiedostojärjestelmään (fat tai ntfs). Tähän on olemassa ohjelmia mutta turvallisempaa on tyhjentää osio ja luoda uusi, jos toimenpide on pakko tehdä. Kaikkia tiedostoja kun ei voi siirtää.
Osion kokoa voi kasvattaa aika helposti, jos sen vieressä on varaamatonta tilaa.

Jos tavallisesta kirjasta katoaa alkusivut, niin sinulla ei ole sisällysluetteloa. GPT laittaa osiojaon kopion myös levyn loppuun. Lisäksi osiotaulukolla on CRC tarkistussummat.
MBR:n voi vaihtaa GPT:ksi myöhemmin DISKPART-käskyllä. Levy pitää ensin tyhjentää ja osiot poistaa. Sitten vaan list disk, select disk oikeanumero ja convert gpt

Dataliikenne kovalevy - emolevy

Yksi levyyn liittyvä valinta on datasiirron tyyppi; IDE vai AHCI. Sitä ei voi vaihtaa levykohtaisesti, vaan levyohjainkohtaisesti. Esim SATA2 ja SATA3 ovat eri levyohjaimet, ja molemmissa voi olla monta levyä.
Kun asennat osiolle käyttöjärjestelmän, esim Windows, niin tyypiksi tulee se, mikä sillä hetkellä on. Vaihto myöhemmin on vaikeaa. AHCI on modernimpi mutta ei ongelmaton:
Kun bios resetoidaan tai päivitetään, niin oletusasetukset palautuvat. Ja oletus voi olla IDE. Tällöin levyä ei enää löydy ja pitää vaan muistaa vaihtaa bioksen asetus, mikä sekin voi olla vaikeaa löytää.
Toinen ongelma voi olla, ettei joku vanha levy ymmärrä AHCI protokollaa. Esim joku vanha CD-asema. Sitä ei voi sitten kytkeä samaan ohjaimeen.

Lisälevyn lisääminen systeemiin

Kun tila aikanaan kuitenkin loppuu, niin on aika helppoa lisätä uusi levy ja antaa sille uusi levyasemakirjain. Toinen vaihtoehto on laittaa se näkymään uutena hakemistona. Se saattaa olla hieman hämäävää. Selkeys on tärkeää kokonaisuuden hallinnassa. Etkä tällöin voi tehdä levylle omaa kuntotarkastusta kun se ei näy erillisenä asemana.
Käytännössä joutuu usein tekemään niin että uusi levy ottaa vanhan osion kirjaimen. Pitää tehdä yksi tilapäinen levyasemakirjain ja kopioida paljon dataa. Vanhan osion voi sitten laajentaa vaikka toisen vanhan osion käyttöön. Kopioinnissa on muuten se hyvä puoli että siinä tehdään aina samalla tiedoston ja hakemiston defragmentointi.

Hintatietoja 19.10.2014

Sisäiset 3,5" kovalevyt
SATA-III 1TB Hinta [€]Takuu [v]
WD Blue57,902
Seagate Barracuda59,902
WD Green56,902
Verbatim (Toshiba)59,902
WD Purple64,903
Seagate SV3567,003
WD Red67,903
WD Black83,905
Seagate hybrid (8GB SSD)85,002
Nettilevy hoitaa varmistuksen ja monen koneen synkronoinnin
NettilevyIlmainen tilaVuosihinta +10 GBKommenttiHinnasto
Amazon Cloud Drive5 GB$5.00Ok dropbox-kopio. Jämäkät serverit.link
Asus Webstorage5 GB$2.3Dropbox-kopio. Max file size 500 MB =liian vähän. Hidas servu.link
Copy (Barracuda)15 GB$3.96Oli ok, mutta poistumassa 2016link
Bitcasa5 GB$0.99Pdf ei aukea klikkaamalla vaan pitää ensin ladatalink
Dropbox2 GB$9.90Helppokäyttöinen ja toimiva mutta kallislink
Google Drive15 GB$2.40Pakottaa Office-tiedostot Google dokumenteiksilink
iCloud (Apple)5 GB$20.00Superkallislink
Onedrive (Microsoft)15 GB€2.39max filesize 10 GB :)link
Younited (F-Secure)5 GB€3.75Facebook, Picasa ja Dropbox tuki samassa. Ryhmätila. Harmi että poistui 2015link

KehittäjäPelimoottoriDirectxKommenttiKäytössä
CrytekCryEngine 311link1
link2
link3
Crysis 3
Kehityspaketti 9€/kk, tee oma peli
Epic GamesUnreal Engine 3Ilmainen
Unreal Engine 4Maksullinen
Dice (Tukholma)Frostbite 311Mantle-tukiBattlefield 4
Eugen Systems (Pariisi)Iriszoom V111Katsotaan yläviistostaR.U.S.E
Iriszoom V29,112012Wargame: European Escalation
Iriszoom V3112013Wargame: AirLand Battle
Iriszoom V4112014Wargame: Red Dragon
Ubisoft (Montreal)Dunia Engine10Perustuu CryEngine 1:eenAvatar, Far Cry 2
Ubisoft (Montreal)Dunia Engine 211Far Cry 3
Ubisoft (Montreal)AnvilNext112014Assassins Creed 3,4,Unity
Softakauppa (PC)YritysTunnetuimmat pelit
SteamValveCall of Duty: Modern Warfare
OriginElectronic ArtsBattlefield
UplayUbisoftAssassins Creed
AppStoreApple
Windows StoreMicrosoft
GamersGateGamersgate AB
Google PlayGoogle


LCD tekniikkaTaustavaloVäritNopeusHintaKuvaus
TN6-bit + ajallinen välkytys
+ lähisekoitus ~8bit
nopeinhalvinYleisin 15-19", 3D kelpoinen (120Hz)
MVA
P-MVA
S-MVA
AMVA
Sharp MVA
S-PVA
cPVA
A-PVA
E-IPS
AS-IPS
H-IPS
e-IPS
UH-IPS
H2-IPS
S-IPS
S-IPS II
p-IPS
AH-IPS
PLSSamsung S27B970 27"
AD-PLS
AHVA27" näyttöjä 2560x1440, AU Optronics

Näyttöpaneelin vaatimukset

Pöytäkone pelikäytössä

- pieni latenssi, alle 8 ms (parhaissa 2 ms luokkaa)
- sopiva resoluutio suhteessa näytönohjaimen tehoon, 1.3 Mpix (1280x1024) - 2.1 Mpix (Full-HD)
- katsotaan metrin päästä => medium-kokoiset pikselit
- katsotaan myös sivusilmällä => halkaisija yli 21,5 tuumaa !

Pöytäkone toimistokäytössä

- yleensä halpa
- katsotaan metrin päästä => halkaisija 19..23 tuumaa, medium-kokoiset pikselit
- kirkkauden pikasäätö vaihtelevan huonevalon perusteella

Pöytäkone grafiikkakäytössä

- yleensä suuri koko => suuri resoluutio (hdmi ja dvi voi rajoittaa, siksi display port DP)
- paljon värejä (10-bit värikomponentit)
- absoluuttinen väritoisto (punaisen aallonpituus on 650nm, vihreä 510nm, sininen 475nm)
- monipuolisemmat hienosäädöt (kalibrointi)

Läppäri

- pieni latenssi, jos pelikäytössä
- pieni virrankulutus, jos akkukäytössä
- suuri valovoima, jos ulkokäytössä

Telkkari

- nopeahko pikselin dynamiikka (liikkuvaa kuvaa)
- leveä kuvakulma. Tämä erottaa telkkarin ja monitorin
- katsotaan yleensä kaukaa => koko yli 24 tuumaa, suuret pikselit
- suuri kontrastisuhde, musta näyttää mustalta eikä harmaalta
- pieni latenssi, jos pelikonsolikäytössä

Kännykkä ja tabletti

- näyttö on 30cm päässä, joten mini-kokoiset pikselit
- pieni virrankulutus ehdottomasti
- riittävä valovoima, koska pitää näkyä auringon valossakin